Lääkäri Urban Hjärnen kokoamia parantumiskertomuksia Medevin terveyslähteeltä 1600-luvun jälkipuoliskolta

1600-luvun loppupuolella Ruotsissa innostuttiin muun Euroopan tapaan mineraalipitoisten vesien ja lähteiden terveysvaikutuksista. Erityisesti lääkäri ja luonnontieteilijä Urban Hjärne kirjoitti terveyslähteiden käyttökelpoisuudesta. Hän perusti Itä-Göötanmaalle Medevin lähteelle Ruotsin ensimmäisen terveyskylpylän vuonna 1678 yhdessä alueen maat omistavan vapaaherra Gustaf Soopin kanssa. Muiden aikalaistensa tapaan Hjärne oli vakuuttunut lähteiden rauta- ja rikkipitoisen veden parantavista ominaisuuksista. Hjärnen ja hänen seuraajiensa teoksissa kuvataan kylpyjen ja veden juonnin parantavan mitä erilaisempia sairauksia, särkyjä ja vammoja, kuten pääkipuja, vatsavaivoja, keripukkia, mielisairauksia, sokeutta, halvauksia ja raajavammoja. Medevin lähteestä tuli seuraavien vuosikymmenten kuluessa erittäin suosittu ja myös Ruotsin kuninkaalliset hyödynsivät sen vettä. Uusia terveyslähteitä ja -kylpylöitä perustettiin ympäri valtakuntaa, ja Ruotsissa olikin 1700-luvun puoliväliin tultaessa noin 300 terveyslähdettä. Esimerkiksi Kupittaan lähde Turussa otettiin vastaavaan käyttöön 1680-luvulla. Lähteen vierelle rakennetussa sairastuvassa hoidettiin muun muassa spitaalia.

 

Kuva Medevin lähteestä 1700-luvun lopulta, piirros v. 1803: Medevi brunn 1798.
Piirros Carl Fredrik Akrell (1779-1868) Carl Johan Fahlcrantzin pohjalta Akvatintagravyr av Carl Fredrik Akrell 1803 efter teckning av C. J. Fahlcrantz. Kungliga biblioteket.
Kuva: Wikimedia Commons

Valikoidusti kertomuksia s. 167-196

Teoksesta Hjärne, Urban 1680: Een uthförlig Berättelse om the nyys opfundne Suurbrunnar widh Medewij uthi Östergöthland, huru the bäst skole brukas, och på hwad sätt i medlertijdh diæten anställes; och huru man åthskillige tilfällen som bruñgästerna undertijden wederfaras, kan bäst förekomma; therjämpte några nödwändige frågor och ytterst några förledne åhrs curer opteknade. Stockholm, 1680. Myös digitoitu:  http://www.alvin-portal.org/alvin/view.jsf?pid=alvin-record%3A104718&dswid=-2667

10. luku. Kuvaus joistakin erikoisimmista sairauksista, joita on Jumalan avulla parannettu Medevin lähteillä vuonna 1679.

(Vapaa suomennos Riikka Miettinen)

Zachris Hansson Nävelsjön pitäjästä, raajarikko ja täysin tartuntatautinen, joka on saanut elantonsa almuista ja kiersi talosta taloon, saapui Medevin lähteelle talvisaikaan kuultuaan hiljattain paikasta, ja asusti kaivomestari Håkan Larssonin luona Stora Baggebyssä. Ja koska hän tai muutkaan eivät olleet tietoisia veden oikeanlaisesta käytöstä, hän katsoi, että parannus löytyisi sen juomisesta, ja mitä enemmän sen parempi. Hänellä oli aina sänkynsä vieressä iso ämpäri lähteen vettä ja hän joi sitä öisin ja päivisin, tyhjentäen koko ämpärin yhdessä yössä, mutta hyvinkin kolme tai neljä ämpäriä päivisin. Vihdoin Jumalan avun myötävaikutuksella hän pystyi taas kävelemään, ja tuli niin liikkumiskykyiseksi, että värvärit halusivat ottaa hänet väkivalloin sotamieheksi. Mutta kun hän hankki Nykyrkon pitäjän kirkkoherralta todistuksen entisestä tilanteestaan, hän pääsi vapaalle jalalle.

Toinen, joka oli ollut 24 vuotta laivamiehenä ja joka oli kotoisin Långlön pitäjästä Ahvenanmaalta, oli halvaantunut vasemmalta puoleltaan. Hän joi ja kylpi (lähteessä) joitakin päiviä, ja tuli taas terveeksi.

Ruukinkirjuri Kolsvan ruukilla Jonas Strömberg oli niin kurjassa tilassa vasemman puolen halvauksensa takia, että kuulo, näkö, tunto ja liikkumiskyky vasemmalta puolelta olivat kokonaan kadonneet. Reisi, sääri/luu, jalka ja kylki olivat täysin kuihtuneet pois, joten hänen täytyi liikkua kahdella kainalosauvalla. Mutta Jumalan armollisen avun ja Medevin veden juomisen avulla (josta hän vain 7 kertaa joi ja jossa hän joitakin kertoja kylpi) hänen näkönsä, kuulonsa ja voimansa palasivat täysin. Niinpä hän muutaman kuurin jälkeen oikopäätä jätti kainalosauvansa, ja palasi takaisin terveillä jaloillaan. Mutta tuntoaistissaan hän on huomannut vielä jotakin vikaa, vasemmassa kädessään, jota hän ei pysty nostamaan päänsä yläpuolelle. Muutoin hänellä on täydet voimansa. Näin kirjoitti ja todisti potilaan läsnäollessa Herra M. W., ja hän itse omakätisesti vahvisti asian Köpingissä 9.4.1680.

Kirjelmä edellämainitulta mieheltä Norköpingistä, päiv. 10.8.1679, välitettiin minulle. Siinä kerrotaan seuraavaa: A. K., joka ei ennen voinut mennä kauemmaksi kuin muut hänet kantoivat, tuli neljä päivää sitten Medevin mineraalilähteeltä, ja nyt juoksee kuin metsäkauris. Vaikkakin hän on voinut luopua vain yhdestä sauvasta siihen asti, kunnes toinen reisi löytää vastaavat voimansa.

Maria Jönsintytär Wijrdan pitäjästä ja Kyresbystä Smålandista oli ollut sokea neljän vuoden ajan, mutta alkoi kolmen tai neljän viikon sisään nähdä taas hyvin ja siinä määrin, että hän pystyi erottamaan yhden henkilön toisesta ja nimeämään kaiken, mitä hänelle näytettiin.

Maria Torintytär Rydahartista Lindhååsista, noin 50 vuotta vanha, oli ollut sokea joitakin vuosia ja hankki elantoaan soittamalla avainviulua. Hän saapui tänne parantumisen toivossa. Mutta koska hänellä oli täyteen puhjennut kaihi/silmäsairaus, estelin häntä, sillä tällaisen aiheuttaja ei ole ulkoinen vaan itse silmässä, joten sellaista ei kannata ulkoisella keinolla yrittää lievittää. Hän ei kuitenkaan luovuttanut ja (sairaus) tulikin muutaman päivän päästä paremmaksi, siten että hän saattoi kävellä yksin. Kun hän halusi lähteä kotiinsa, hän kykeni näkemään selvästi ohi ratsastavia ihmisiä ja heidän hevostensa, vaatteidensa ja huopiensa värit. Tästä tämä vanha nainen tuli niin rohkeaksi/virkeäksi, että hän viivytteli ja juoksenteli ilosta paluumatkallaan.

Brita Olavintyttärellä, tullut Skellvikin pitäjästä ja noin 22 vuotta vanha, oli täysin voimaton (halvautunut) vasen käsivarsi ja kipuja kaikissa nivelissä siinä määrin, että hänen täytyi pysytellä sängynomana. Hän tuli (lähteelle) kolmen tai neljän viikon ajan, kunnes lähti tervehtyneenä ja iloisena takaisin kotiinsa.

Lukkarinvaimo Anna Olavintyttärellä oli pääkipua ja särkyjä koko kehossa, ja hänen katsottiin kärsivän jonkun verran myös hypokondriasta (sairaus). Hän käytti vettä 14 päivän ajan, ja tunsi sen jälkeen päässeensä eroon tuntemuksistaan.

Jon Jönsinpoika Motalasta, 14-vuotias poikanen, oli töissä talonpojalla, joka oli lyönyt häntä armottomasti selkään ja lonkkiin. Sen seurauksena poika oli pitkään pahoilla haavoilla ja käytti apunaan raihnaisena liikkuessaan kahta kainalosauvaa. Vihdoin (lähdeveden) juomisen avulla hän pystyi jättämään sauvansa, ja hän ripusti ne lähteen viereen ja lähti matkoihinsa.

Päder Masson Värlasta Östra Skrukebyn pitäjästä, joka oli joitakin vuosia neljänkymmenen yli, oli tullut sairaaksi Paavalin kääntymyspäivän aikoihin. Sen seurauksena hän sai niin sietämättömiä kipuja, ettei hän pystynyt enää liikkumaan. Hänet tuotiin paikalle kärryillä, ja hän makasi lähteen lähellä kuusen alla. Kun hän oli kolme tai neljä päivää juonut (lähteen vettä), hän pystyi jo kävelemään sauvan kanssa, ja 14 päivän sisään hän jätti sauvansa pystyyn lähteen viereen ja lähti täysin tervehtyneenä.

Herra S. N., pastori B:n pitäjästä, jolla oli hämärtyneet ja heikot silmät/näkö, oli aikonut matkata terveyslähteelle. Mutta koska vuosi oli jo liian pitkällä, hän lähetti sijastaan jotkut hakemaan lähteen vettä yhteisillä kärryillä 13 peninkulman matkan. Vedellä oli tästä huolimatta niin paljon voimaa, että näköön palautui entinen kirkkaus.

Alkuperäiset katkelmat (ruotsiksi):

Tijonde Capitel. Förtekning på några aff the märckeligaste Siukdomar som förmedelst Gudz Hielp widh Medewij Brunnar An. 1679 äre curerade.

Zachris Hansson aff Näfwelsiö Sochn, een Krympling och heel contract, som medh Allmosor födde sigh och lätt föra sig från Gård til Gård, gaff sigh til Medewij Brunnen om Wintertijden tå han nyligen hade fått höra rychte therom, och uppehölt sigh hoos Brunmästaren Håkan Larsson i Stora Baggeby. Och såsom hwarken han eller andra om Watnetz rätta Bruuk woro informerade, tänckte han om Curen bestodo i drickningen, wara ju mehra ju bätre; Hade så för sin Säng ther han lågh, altijdh ståendes ett stort Embar medh Högbruns Watn, och drack både Nätter och Dagar, tömandes uth hela Embaret öfwer Natten, men wäl 3 eller 4 om Dagen. Thenne kom entligen igenom Gudz hielp, så wijda, at han kunde gåå tådan, och bleff så föör, thet Wårswarena wille medh wåldh taga honom til Knecht, men såsom han aff Kyrckioheerden i Nykyrck Sochn hade skaffat sigh bewijs om sitt förriga Tilstånd, kom han på frija Fötter igen.

Een annan som hade warit 24 Åhr Båtzman, hemma i Långlööt Sochn på Öland, war borttagen på wänstra sijdan, drack och badade sigh i några Dagar, och kom til sin hälsa igen.

Bruukskrifwaren widh Kohlsua Bruuk Jonas Strömberg war aff Slagh på Wänstra Sijdan så älendig, at Hörslan, Synen, Känslan och Rörelsen på samma Sijdan aldeles woro borta, så at Låret, Benet, Footen och Sijdan Woro aldeles bort däfnade, at han medh 2 Kryckior måste hielpa sigh fram. Men igenom Gudz nådige tilhielp och förmedelst Medewij Watnets drickande (hwar han allenast 7 gångor drack och några gångor badade) är honom Synen, Hörslan, och Kraffterne fullkombligen til rätta brachte, så at han genast lemnade ther effter sigh Kryckiorna, och kom på friska Fötter tilbaka effter fåå Dagars Cuur. Men uthi Känslan finner han ännu något lijtet Feel, såsom ock owigheet i wänstra Armen, at han intet kan bära honom öfwer hufwudet, hafwandes i thet öffriga sina fulla Kraffter: Hwilket H:r M:r W. först skreff och betygade i Patientens närwaro, och han sielff sedan egenhändigt bekräfftade aff Köping, den 9. April 1680.

Een Skriffuelse aff een förnäm Mann från Norköping dat. 10. Augusti 1679 war migh communicerat, theruthi berättades effterfölliande: A.K. som tilförenne intet längre kom än andra skulle henne bära, kom för 4 Dagar sedan ifrån Suurbrunnen i Medewij, och löper nu som een Råågeet, doch törs hon icke aldeles qvittera then ena Kryckian förr än thet ena Låret finner sin Starckheet emoot thet andra.

Maria Jönsdotter ifrån Wijrda Sochn och Kyresbyy i Småland hade warit blind i 4 åhrs tijdh, begynte innan 3 eller 4 Weckor wäl at see igen, i så måtto, at hon kunde thet ena ifrån thet andra åthskillia, och alt thet man henne wijste nämpna.

Maria Thorsdotter från Rydahardt widh Lindhåås, widh pass 50 åhr gammal, hade warit blind i några åhr, och gick Man emillan förtienandes sigh Födan med en Nyckelgijga, hon kom och hijt, i förhopning at blifwa botat: Men efter hon hade en fullkomblig Staar, affrådde iagh henne, emådan orsaken ther til eij war uthwertes, uthan innan til uthi sielfwa Ögat, hwilket medh uthwärtes medel icke gärna stodh til at hielpa. Icke thess mindre bleeff hon qvar och kom innan några Dagar så wijdt til bätring, thet hon kunde eensam wäghleda sigh. Tå hon wille gåå hem åth, kunde hon klarligen skönia några som reede henne förbij, hwad färga theras Hästar hade, theras Kläder och Täcken. Hwaröfwer hon Käringen wardt så frijmodig, at hon på återfärden dankade och sprang aff Glädie ända wägen bort åth.

Brita Oloffsdotter ifrån Skellwijk Sochn, widh pass aff 22 åhr, hade i westra Armen alssingen macht, och Wärck i alla Leeder, så at hon måst hölt sigh til Sängh. Kom innan 3 eller 4 Weckor så widt at hon medh hälsan gick gladh heem igen.

  1. Anna Oloffsdotter Klockarens hustru aff U. hade ondt i Hufwudet och Wärck i heela Kroppen, och syntes wara något hypochondriaca, hon brukade Watnet i 14 Dagar, och bekände sigh sedan wara aff sine passioner befrijat.

Jon Jönson från Motala, en Pilt aff 14 åhr, tiänte hoos en Bonde hwilken honom obarmhertigt sparckade i Ryggen och Länderna at han ther een lång tijdh war illa såår och behalp sigh elendigt medh 2 Kryckior, kom endteligen genom drickande så wijda at han hängde sina Kryckior widh Brunnen och gick thådan.

Påder Masson ifrån Wärla i Österskruckeby Sochn, widh pass aff några och fyratijo åhr, bleff siuk om Pauli Omwändelses tijdh, och fick theruppå en olijdeligh wärck at han intet fick röra sigh, uthan fördes dijt på en Kärra, och lågh under en Graan intet längt ifrån Brunnen. När han nu i 3 dagar eller 4 hade druckit, kunde han reda gåå medh en Kryckia, och innan 14 dagar satte han op Kryckian medh Brunnen, och gick endtligen medh fullkomblig hälsa thådan.

Herr S. N. Pastor i B. hade öfwer lagh mörcka och swaga Ögon, war sinnat at reesa til bemälte hälsobrunnen; men emedan thet tå allaredan för förseent på Åhret, lätt han lijkwäl hempta thådan Watnet, 13 Mijl, i ett gemeent Kärill, som icke thes mindre hade så godh wärckan, at Ögonen kommo til sitt förra Lius och Klarheet igen.

Lisälukemista

Lisätietoja Medevin terveyslähteestä (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Medevi_brunn

Lagerqvist, Lars O 1978: Medevi brunn 300 år: 1678-1978: historia och byggnadsbeskrivning. Medevi: Medevi brunn.

Forsius, Arno 2006: Lähde- ja mineraalivesien historiaa (suomeksi): http://www.saunalahti.fi/arnoldus/minevesi.htm

Takaisin