Hankkeen jäsenet

Jenni Kuuliala, vastuullinen johtaja

Jenni Kuuliala työskentelee Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina. Hänen erityisalaansa on vammaisuuden, sairauden ja parantamisen sekä pyhimysten historia myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. Hän on mm. julkaissut kirjan Childhood Disability and Social Integration in the Middle Ages. Constructions of Impairments in Thirteenth- and Fourteenth-Century Canonization Processes (Brepols 2016). Vammaisuuden vaiettu historia -hanke on hänen pitkäaikainen haaveensa, sillä hän uskoo vakaasti, että aihepiirin saattaminen marginaalista suuren yleisön tietoisuuteen tuo lukuisia uusia mahdollisuuksia myös nyky-yhteiskunnan parantamiseen.

Töiden ohessa Jenni harrastaa muun muassa agilitya irlanninterrierinpentunsa kanssa ja laulaa kuorossa. Hän nauttii 1800-luvusta kertovista historiallisista romaaneista sekä erityisesti Italiassa ja Britanniassa matkailusta. Hänen Twitter-tilinsä on @jennikuu.

Amu Urhonen, hankepäällikkö

Amu Urhonen toimii projektin hankepäällikkönä, ja erilaisten käytännön asioiden hoitamisen lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan on yhteistyö vammaisliikkeen kanssa. Näitä verkostoja Amu on rakentanut itselleen jo vuodesta 1997, jolloin hän alkoi toimia Kynnys ry:ssä. Nyt hän on ollut Kynnyksen puheenjohtaja seitsemän vuotta. Näinä vuosina Amu on ollut mukana lukuisissa vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelimissä ja vammaisalan toimielimissä. Tällä hetkellä hän on mm. vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) jäsen.  

Amu on tehnyt pääasiassa järjestötöitä, vähän aikaa hän toimi myös Tampereen kaupungin virkamiehenä. Joitakin vuosia sitten hän kirjoitti vammaispoliittisen pamfletin Kompastuksia (Into-kustannus 2011). Lisäksi hän on kirjoittanut tekstejä moniin vammaisaiheisiin julkaisuihin.

Koulutukseltaan Amu on teologian maisteri; lisäksi hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä, yleistä historiaa ja kehitysmaatutkimusta. Teologisessa hänen pääaineensa oli kirkkohistoria. Amu on todella innoissaan siitä, että pääsee tässä hankkeessa oman alasa pariin.

Amu asuu Tampereen keskustassa aviomiehensä, kahden pienen lapsensa ja kissansa kanssa. Hän harrastaa kunnallispolitiikkaa, puoluetoimintaa ja kehitysyhteistyötä. Järjissään hän pysyy lukemalla paljon romaaneja. Twitterissä Amu on aktiivinen tilillään @amuurhonen

Daniel Blackie, tutkija

Daniel Blackie työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hänen erityisalaansa on vammaisuuden historia Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa vuosina 1700–1900. Hän on kirjoittanut (yhdessä David M. Turnerin kanssa) kirjan Disability in the Industrial Revolution: Physical impairment in British coalmining, 1780–1880, (Manchester University Press, 2018).

Daniel on kiinnostunut lisäämään yleistä tietämystä vammaisuuden historiasta, sillä hän on vakuuttunut, että maailma olisi parempi paikka, jos jokainen ihminen tietäisi aiheesta enemmän. Tämä lähtökohtanaan hän on suunnitellut ja ollut toteuttamassa useita hankkeita, joissa vammaisuuden historiaa on saatettu suuremman yleisön tietoisuuteen. Näiden joukossa ovat palkitun ”Disability and Industrial Society” -tiimin tapahtumat. Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeessa Daniel tuottaa tutkimusaiheisiinsa liittyviä materiaaleja sekä tarjoaa korvaamatonta asiantuntemustaan vammaishistorian popularisoinnista.

Silloin, kun Daniel ei puuhaa historian parissa, hän nauttii vaeltamisesta, suomalaisten lihapullien syömisestä, ja sielua rauhoittavan, pehmeän jazzin kuuntelemisesta.

Seurataksesi Danielin kuulumisia vieraile hänen Twitter-tilillään @daniel_blackie

Riikka Miettinen, tutkija

Riikka Miettinen on Tampereen yliopistossa työskentelevä historiantutkija. Hän on erikoistunut uuden ajan alun (n. v. 1500–1800) Ruotsin ja Suomen sosiaalihistoriaan, ja tutkinut mm. mielisairauden ja mielisairaiden historiaa, itsemurhien historiaa, työkyvyttömyyden merkityksiä sekä työkyvyttömien ja vajaakuntoisten asemaa varhaismodernin ajan yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Hän tuottaa hankkeessa materiaaleja ja tutkimuksellisia tekstejä mielisairauden ja vammaisuuden historiasta erityisesti uuden ajan alun Suomen ja Ruotsin konteksteista. Kiinnostuksen kohteina ovat eri tavoin poikkeaviksi ja ”vaivaisiksi” katsottujen ihmisten arki ja asema kylä- ja kaupunkiyhteisöissä ja köyhäinhoitojärjestelmän rakenteissa sekä mielen sairastumisen ja vammaisuuden määrittely.

 

Tiina Miettinen, tutkija

Tiina Miettinen on Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkija. Hän väitteli vuonna 2012 Hämeen maaseudun naimattomista naisista. Sen jälkeen Tiina julkaisi väitöskirjastaan tietokirjan nimeltä Piikojen valtakunta (Atena Kustannus 2015), jossa tarkasteltiin naimattomien talonpoikaisnaisten asemaa esimodernin ajan Suomessa. Tutkimukset ja artikkelit ovat koskeneet etupäässä väestö- ja perhehistoriaa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Tiina opettaa sukututkimusta Tampereella ja vetää myös viittomakielisten sukututkimuspiiriä. Tiina tutkii parhaillaan myös sitä, miten ihmiset ovat eri aikoina kuvanneet sukuaan sekä sukulaisuuden merkitystä yksilölle eri yhteiskuntaryhmissä. Ketkä on luettu sukulaisiksi ja ketkä taas haluttiin unohtaa? Edellisen perusteella kiinnostaviksi nousevat ne sukupiirin tai perheen jäsenet, jotka ovat eri tavoin poikkeavia tai sitten luokiteltu eri syistä ”vaivaisiksi”.

Harrastusmielessä Tiinaa kiinnostaa vanhan talon kunnostus, puutarhanhoito sekä hämäläinen kartanoelämä 1800-luvun alussa, jota voi seurata hänen Kaurakarpion mitalla -blogistaan http://kaurakarpio.blogspot.fi/

Twitterissä Tiina käyttää tiliä @tiinamarjut

Reima Välimäki, tutkija

Reima Välimäki on kulttuurihistorian tutkijatohtori Turun yliopistossa ja säätiön Institutum Romanum Finlandiae asiamies. Hän väitteli vuonna 2016 inkvisiittori Petrus Zwickeristä ja harhaoppisuuden vainosta myöhäiskeskiajan Saksassa. Reiman tutkimukset koskevat useimmiten vainottujen ja vainoajien historia, ja hän on muun muassa julkaissut artikkelin inkvisiittoreiden ja sorron tutkimuksen eettisistä kysymyksistä tuoreessa antologiassa Historiantutkimuksen etiikka (Gaudeamus 2017).

Reima on kiinnostunut tutkijoiden, taiteilijoiden ja harrastajien yhteistyöstä . Hän toteutti työryhmän kanssa vuonna 2012 AboAgoraan performanssin harhaoppisten kuulustelusta. Reima on myös Turun keskiaikaisten markkinoiden historiallinen asiantuntija.

Historiantutkijoiden on Reiman mielestä osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän on ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa Argumenta-hanketta Vihan pitkät jäljet, joka on kaksi vuotta kestävä keskustelu vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisista juurista ja kielellisistä käytännöistä.

Vammaisuuden vaiettu historia -hankkeessa Reimaa kiinnostavat erityisesti ruumiillisen, henkisen ja uskonnollisen poikkeavuuden kytkökset keskiajan ihmisen maailmankuvassa.

Vapaa-aikaa Reima viettää tatamilla aikidon ja kenjutsun harjoittelun parissa. Hänen Twitter-tilinsä on @ReimaVlimki